Pst! Seuraava teksti sisältää juonipaljastuksia. Pan's Labyrith (2006) on meksikolaisen Guillermo del Toron ohjaama fantasiaelokuva, joka sijoittuu sisällissodan jälkeiseen espanjaan. Elokuvan päähenkilö on nuori tyttö, vasta 13-vuotias Ofelia (Ivana Baquero). Hän matkustaa sairaan ja raskaana olevan äitinsä kanssa espanjan syrjämaille, Francon tukikohtaan. Siellä äidin odottaman lapsen isä, ankara ja säälimätön kapteeni Vidal (Sergi López) odottaa heitä. Elokuvassa näyttelevät lisäksi mm. Maribel Verdú (Mercedes), Álex Agulo (tohtori) sekä Ariadna Gil (Carmen).
Pan's Labyrinth on saanut kokonaista kolme Oscaria (paras puvustus, paras lavastus sekä paras maskeeraus), eikä ihan turhasta! Pan's Labyrinth on visuaalisesti aivan huikea. Fantasiamaailman örkit, keijut ja muut käppyrät vaikuttavat aidoilta, ja maisemat ja lavasteet ovat sananmukaisesti satumaisia. Lisäksi näyttelijät ovat kuin luotuja rooleihinsa. Erityisesti Ofeliaa näyttelevä Ivana Baquero loistaa aitoudellaan ja tunteikkuudellaan läpi elokuvan. Kaunis kokonaisuus saa hyvin vastapainoa fantasiamaailman rumista olennoista, kuten jättimäisestä rupikonnasta, ihmisperunasta sekä velttoihoisesta lapsentappajasta, jolla on silmät kämmenissä. Elokuvassa jännitystä riittää miltei jokaiseen sekuntiin, joten katsomista on vaikea jättää kesken. Myös äänitehosteet ja musiikki ovat kehumisen arvoisia. Kuuntele soundtrack täältä.
Elokuvaa ei suositella alle 15-vuotiaille, sillä se sisältää voimakkaita kohtauksia, joissa useimmiten veri lentää. Se on elokuvan miltei ainoa miinus, sillä itse en luonnehtisi väkivaltaa viihteeksi. Jollain tavalla se kuitenkin tuo outoa todellisuutta muuten niin outoon todellisuuden rajoilla olevaan elokuvaan. Elokuvaan ei myöskään pääse heti aluksi sisälle, sillä poukkoilevaa juonta on hankala ymmärtää.
Koska raja fantasiamaailman ja todellisuuden välillä oli niin häilyvä, tämä elokuva sopii loistavasti sanaani. Lisäksi juonesta paljastuu kokoajan uusia käänteitä, eikä tulevaa voi arvata ennalta. Elokuva paljastaa salaisuuksiaan pikkuhiljaa, mikä piti ainakin minut tiukasti kiinni sohvassa. Elokuvan dramaattinen, mutta tavallaan suloinen loppu jättää olon melko tyhjäksi. Mitä jos Ofelia vain kuvitteli kaiken, eikä mikään ollutkaan totta? Mitä me oikeastaan edes tiedämme ympärillä olevasta maailmasta? Entä jos kaikki keksimämme onkin valhetta? Onko tietämämme maailma todellinen? Onko paljonkin sellaista, minkä olemassa olosta emme tiedä? Nämä ovat salaisuuksia vailla kertojaa.
Hyvä elokuva ei lopu kesken, mutta jättää silti kysymyksiä mietittäväksi. Siksi annankin Pan's Labyrinth:ille 4½ tähteä, se on tosiaankin katsomisen arvoinen.
Kiitos vielä Mimmylle elokuvan suosittelusta! :)
